Metsäluonnon monimuotoisuuden vaaliminen on yhdistyksemme perimmäisiä tavoitteita. Haluamme toiminnallamme parantaa metsälajiston tilaa muun muassa edellyttämällä, että 10 prosenttia sertifikaatin kattamasta tuottavasta metsämaasta suojellaan. Myös kaikki korkean suojeluarvon kohteet eli nk. HCV-metsät (HCV = high conservatio value) tulee suojella riippumatta siitä, ylittyykö suojeltavan pinta-alan 10 prosentin tavoitearvo. Monimuotoisuudesta huolehditaan myös monissa muissa sertifikaatin kriteereissä.

Monimuotoisuuden turvaamistoimille on aidosti tarvetta. Esimerkiksi Suomen uhanalaisista lajeista valtaosa, yli kolmannes, elää metsissä. Metsät ovat pääelinympäristöistä tärkein myös uhanalaisten lajien toissijaisena elinympäristönä. Ne ovat yhtenä elinympäristönä lähes puolelle uhanalaisista (43 %) ja yli kolmasosalle kaikista Punaisen listan lajeista (38 %) (lähde: Suomen lajien Punainen kirja 2019).

Monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä siihen sopeutuminen kulkevat käsi kädessä. Avohakkuut ja ilmaston lämpeneminen on todettu muun muassa Etelä-Suomen hömötiaisten rajun vähenemisen syiksi. Siksi EverCover-sertifikaatin vaade avohakkuuttomuudesta edistää myös merkittävällä tavalla monimuotoisuutta. Monimuotoisempi lajisto puolestaan takaa luonnolle paremman puskurointikyvyn nopeasti muuttuvassa ilmastossa.

Vesien rehevöityminen ja tummuminen metsätalouden ojitusten myötä on yhä merkittävämpi ongelma (ks. esim. Ylen uutinen 9.10.2023). Vesien laadun turvaaminen pienistä puroista ja noroista lähtien aina Itämereen asti on toteutettava valuma-alueilla, maa- ja metsätalouden toimia muuttamalla. EverCover-sertifikaatti ei salli ojituksia kuin aivan erityistapauksissa. Jatkuvapeitteisyys takaa, että maaperän vesitalous pysyy metsänkasvatukselle sopivana ilman ojia.